Miten korut arvotetaan perinnössä

”Paljonko nämä korut ovat arvoltaan?” Perinnössä vastaus ei ole pelkästään markkina-asioita: se noudattaa yleisen verolain (Code général des impôts) 764. artiklan määräämää hierarkiaa. Sen ymmärtäminen auttaa valitsemaan oikeudenmukaisimman – ja usein edullisimman – tien perillisille.

1. Julkinen myynti kahden vuoden kuluessa

Jos korut myydään julkisessa huutokaupassa kahden vuoden kuluessa kuolemasta, verotettavaksi arvoksi otetaan saatu nettohinta. Säännöllä on logiikkansa: markkinat ovat päättäneet.

Tämä on läpinäkyvä tie, mutta siinä on rajoitteensa: myyntiajat, huutokauppakamarin palkkiot, tuloksen sattumanvaraisuus – kappale voi jäädä myymättä tai mennä alle arvion. Kerromme tarkemmin eroista suoraan ostoon verrattuna sivullamme huutokauppakamarinvälittäjistä.

2. Inventaario viiden vuoden kuluessa

Jos julkista myyntiä ei ole, käytetään kuolinpesän inventaarion arviota, joka on laadittu viiden vuoden kuluessa kuolemasta. Tämä on yleisin tapa koruille: jokainen kappale kuvataan, punnitaan, karakterisoidaan ja arvotetaan.

Se on myös hallittavin tapa: tiedät mitä ilmoitat, voit halutessasi pitää korut ja saat virallisen asiakirjan. Kirjallinen arviointimme palvelee juuri tätä tarkoitusta; notaarit kysyvät sitä usein, ja olemme laatineet heille oppaan: korujen asiantuntija-arvio notaareille.

3. Perillisten arvioilmoitus

Jos kahta ensimmäistä tapaa ei ole, laki ottaa huomioon osapuolten yksityiskohtaisen ja arvioivan ilmoituksen. Tämä on riskialttiin tapa: ilman asiantuntija-arviota tueksi ”mutu-tuntumalla” esitettyä arvoa on vaikea puolustaa verotarkastuksen yhteydessä.

Vakuutuksen lattia: sääntö, joka unohtuu

Koruille, jalokiville ja taide-esineille 764. artiklan II osa lisää rajoitteen: jos varkaus- tai palovakuutus, joka kattaa nämä omaisuudet, oli voimassa kuolinpäivänä ja oli tehty alle kymmenen vuotta ennen perinnön avautumista, ilmoitettu arvo ei saa olla pienempi kuin vakuutussopimuksessa mainittu arvo. Jos on useita vakuutussopimuksia, perustana käytetään arvioiden keskiarvoa.

Käytännön seuraus: ennen ilmoittamista on selvitettävä, olivatko korut vakuutettuja ja mihin summaan. Olemme omistaneet tälle asialle kokonaisen sivun: vakuutus ja ilmoitettu arvo.

Vakuutusarvo, markkina-arvo, ostohinta: kolme eri lukua

Tämä on yleisin väärinkäsityksen lähde tapaamisissamme, ja se on syytä esittää selvästi:

• vakuutusarvo vastaa uudelleenhankintahintaa uutena liikkeestä: se on korkein luku;
• markkina-arvo on hinta, jolla kappale todellisuudessa käy kaupaksi käytettynä: se on viite perinnössä;
• ostohinta on summa, jonka ammattilainen tarjoaa välittömästi käteisenä.

Sama koru voi siis olla ”vakuutettu 30 000 €”, ”arvokkaampi 14 000 €” ja ”ostettu 11 000 €” ilman, että yksikään näistä luvuista olisi väärä: ne vastaavat eri kysymyksiin. Ilmoitusta varten ratkaisevaa on markkina-arvo kuolinpäivänä – edellä mainitun vakuutuslattian rajoissa.

Päivitetty 24. heinäkuuta 2026 – hinnat ja vähennykset voivat muuttua jokaisen finanssilain myötä.